sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Amerikka on muuttuva maa

Otteita William Piercen vuoden 2002 esityksestä "America Is a Changing Country"

Amerikka on muuttuva maa. Yli miljoonan ei-valkoisen maahanmuuttajan, sekä laillisen että laittoman, virratessa Yhdysvaltoihin Aasiasta, Afrikasta, Meksikosta ja Karibian alueelta joka vuosi, populaatiomme ihonväristä on nopeasti tulossa tummempi.

Kulttuurimme muuttuu myös, se heijastaa sekä muutoksia populaatiossa että trendejä, joita tyrkytetään viihde- ja mainontamedian toimesta. Amerikasta on tulossa vähemmän valkoinen, vähemmän eurooppalainen, vähemmän sivistynyt ja enemmän kolmannen maailman kaltainen. Väestötieteilijät ennustavat, että valkoiset ihmiset eivät enää tule muodostamaan enemmistöä Yhdysvaltojen väestöstä tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Maa on jo laskenut 90-prosenttisesti valkoisesta 70-prosenttisesti valkoiseksi viimeisen 50 vuoden aikana.

Amerikalla on edelleen suhteellisen vauras talous. Valkoiset amerikkalaiset ovat edelleen suhteellisen varakkaita. Talouttamme tankataan edelleen sillä teknologisella vallankumouksella, jonka saivat aikaan väestömme luovimmat elementit 1900-luvun jälkipuoliskon aikana - transistorin keksimisineen, mikroelektroniikan ja tietokoneen kehittämisineen, laserin keksimisineen ja tuhansine muine teknologisine ihmeineen. Mutta me olemme kaataneet paljon hiekkaa taloutemme rattaisiin viime vuosikymmeninä kasvaneilla sosiaaliavustusmenoilla ja lisääntyneillä kaikenlaisilla hallituksen (government) ohjelmilla, joista monet lannistavat säästäväisyyttä ja yksilöllistä aloitekykyä.

Kun populaation laatu jatkaa laskemistaan ja kun lisää amerikkalaisia teollisuudenaloja ajetaan konkurssiin ei-valkoisesta maailmasta tuotujen kontrolloimattomien tuontitavaroiden toimesta, taloustieteilijöillä on kasvavia huolia amerikkalaisen tuottavuuden ja amerikkalaisen elintason väistämättömästä laskusta. Jos me mittaamme elintasoamme muilla asioilla kuin rahalla - koulutuksen laadulla, naapurustojemme laadulla ja turvallisuudella tai väestömme kelpoisuudella (fitness) - elintasomme saattaa jo olla jyrkässä laskussa.

Kaikki huomioon ottaen, monista valkoisista amerikkalaisista on tulossa kasvavassa määrin pessimistisiä Amerikan tulevaisuuden suhteen. Itsemurhatasot ovat nousussa. Monet nuoret ihmiset eivät näe tulevaisuudennäkymiä itselleen. Heillä ei ole visiota omasta tulevaisuudestaan tai maansa tulevaisuudesta. He ovat hyvin huolestuneita siitä, kuinka heidän lapsensa ja lastenlapsensa tulevat pärjäämään sitten, kun ei-valkoiset muodostavat enemmistön äänestäjistä Amerikassa.

Se ei ollut aina tällä tavalla Amerikassa. Noin vuoteen 1960 saakka Amerikka oli valkoinen maa - rodullisesti, kulttuurisesti, moraalisesti. Meillä oli edelleen sivilisaatio ja kulttuuri, jotka olivat pohjimmiltaan eurooppalaiset, pohjimmiltaan meidän. Me emme vainonneet tai hyväksikäyttäneet vähemmistöjä täällä, mutta me emme sekoittuneet heidän kanssaan. Me ymmärsimme, että he olivat erilaisia kuin me ja että jos me sekoittuisimme heidän kanssaan, sivilisaatiomme, kulttuurimme, elämäntapamme, elintasomme ja lopulta väestömme - geenimme - muuttuisivat peruuttamattomasti. Me emme halunneet tätä, joten me pysyimme erillään (separate): me pidimme oman identiteettimme; me kasvatimme lapsemme omalla tavallamme; me valvoimme rajojamme; me emme paaponeet rikollisia; me emme suvainneet rodullisesti sekalaisia pareja (racially mixed couples); meillä oli lakeja rotusekoitusta vastaan. Me emme sietäneet sellaista julkista käytöstä, josta on tullut yleistä tänä päivänä. Ja me pidimme yhteiskuntamme kunnollisena ja järjestyksessä olevana ja valkoisena, ja elämissämme oli paljon vähemmän hallituksellista väliintuloa (governmental intervention) kuin meillä on tänä päivänä - koska sillä tavalla väestömme jäsenet halusivat sen olevan.

Tällä tavalla se oli toiseen maailmansotaan saakka. Sodan jälkeen asiat alkoivat muuttua. Pääasiallinen muutoksen agentti Amerikassa oli televisio - josta todella tuli tärkeä propagandamedia, ylettyen jokaiseen amerikkalaiseen olohuoneeseen, vasta 1950-luvulla. Ensin hienovaraisesti ja sitten enemmän ja enemmän peittelemättä televisioviihde alkoi pilkata ja mustamaalata niitä uskomuksia ja asenteita ja arvoja, jotka olivat luonnehtineet sotaa edeltävää Amerikkaa.

Televisio ei tietenkään ollut ainoa muutoksen agentti. Hollywood-elokuvat olivat aivan samalla tasalla TV:n kanssa. Niin oli radio, ja niin olivat suurten kaupunkien sanomalehdet kuten The New York Times ja The Washington Post ja lähes kaikki aikakauslehdet (popular magazines). Massamedialla oli lähes yksimielinen puolueen linja, ja tuo linja oli, että valkoinen Amerikka oli "ahdasmielinen", "ennakkoluuloinen", "epäoikeudenmukainen", "sortava" ja "vanhanaikainen". Meidän täytyi muuttua, meidän täytyi tulla avarakatseisemmiksi, suvaitsevaisemmiksi ja vähemmän sortaviksi. Meidän täytyi tulla moderneiksi, tulla muodikkaiksi. Me tarvitsimme uusia ajatuksia, uusia asenteita, uusia lakeja, uusia arvoja, uudenlaisia ihmisiä maassa. Me olimme olleet epäoikeudenmukaisia ja sortavia siinä tavassa, jolla me olimme käsitelleet mustaa vähemmistöä Amerikassa, meille kerrottiin. Ainoa syy siihen, että useimmat heistä olivat köyhiä ja kouluttamattomia ja taipuvaisia rikolliseen toimintaan, oli se, että valkoiset ihmiset olivat pitäneet heitä alhaalla. Me emme olleet antaneet heille reilua mahdollisuutta. Me olimme olleet hyvin ahdasmielisiä ja vanhanaikaisia asenteessamme homoseksuaaleja kohtaan, meille myös kerrottiin. Se todella oli epäoikeudenmukaista, että me ylenkatsoimme heitä ja pidimme heidän elämäntapaansa vähemmän normaalina tai vähemmän toivottavana kuin meidän. Ja valkoiset miehet olivat olleet ennakkoluuloisia ja epäoikeudenmukaisia ja sortavia naisten kohtelussa, media kertoi meille, yrittäen pitää heidät kotona, pitää heidät raskaana, estää heitä tulemasta Yhdysvaltojen senaattoreiksi tai korporaatiojohtajiksi tai hävittäjälentäjiksi.

1960-luvulle mennessä propagandasta, joka oli ollut hienovaraista ja satunnaista, oli tullut intensiivistä tauotonta aivopesua. Suositut televisiosarjat kuten All in the Family (Perhe on pahin) ja Mash kasasivat halveksuntaa kaiken perinteisen päälle, kaiken sellaisen päälle, joka oli kytköksissä vanhaan järjestykseen amerikkalaisessa elämässä. Tämän mediahyökkäyksen perinteistä Amerikkaa vastaan antaman rohkaisun myötä kaikki kumoukselliset, antivalkoiset, antipatrioottiset, antimaskuliiniset, antiheteroseksuaaliset elementit alkoivat tulla ulos kaapeistaan ja esiin litteiden kiviensä alta. Mustat alkoivat osoittaa mieltä kaduilla vaatien uusia oikeuksia. Sitten he alkoivat mellakoida ja polttaa Amerikan kaupunkeja. Kaupunki toisensa jälkeen paloi 1960-luvun aikana. Kommunistit järjestäytyivät avoimesti Amerikan yliopistokampuksilla. Washingtonissa pidettiin valtavia mielenosoituksia, jotka tukivat kommunistista Viet Congia aikana, jolloin nuoria amerikkalaisia asevelvollisia Vietnamissa tapettiin sadan miehen päivävauhtia. Ja hallitus vaikutti yhtä kykenemättömältä estämään kommunistisia mielenosoituksia kuin se oli kykenemätön voittamaan sotaansa Vietnamissa.

Tämä hallituksellinen impotenssi kaupungeissa tapahtuneen mustan tuhopolton, ryöstelyn ja kapinan edessä, Amerikan yliopistokampuksilla tapahtuneen juutalaisen agitaation edessä ja Washingtonissa tapahtuneen massiivisen kommunistisen petoksen edessä heikensi suuresti tavallisen valkoisen kansalaisen luottamusta, ei vain hallitukselliseen auktoriteettiin ja rehtiyteen, vaan kaikkiin Amerikan vakiintuneisiin sosiaalisiin instituutioihin.

Syy hallituksen impotenssiin oli median antama tuki - joskus epäsuora ja joskus avoin - mustille kapinoitsijoille, juutalaisille agitaattoreille ja kommunistisille mielenosoittajille. Poliitikot ja hallitus olivat täysin tietoisia median voimasta vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja tehdä tai murtaa mikä tahansa poliittinen ura. He ymmärsivät, missä mediapomojen sympatiat olivat: mustien ja muiden ei-valkoisten puolella, juutalaisten puolella, kommunistien puolella - ja he olivat haluttomia saattaamaan itsensä alttiiksi median vihamielisyydelle ryhtymällä ankariin toimenpiteisiin minkä tahansa näistä elementeistä suhteen.

Syy Amerikan massamedian erikoisten sympatioiden takana on löydettävissä yhteisestä erityispiirteestä, jonka jakavat lähes kaikki mediapomot sekä hyvin merkittävä osa keskitason mediajohdosta ja jopa median rivimiehistä ja -naisista: avustavista toimittajista ja käsikirjoittajista ja TV-uutisohjelmoinnista vastaavista toiminnanjohtajista ja viihdeohjelmoinnista vastaavista varapresidenteistä ja Hollywood-elokuvaohjaajista. Mediamogulit silloin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla, olivat Sulzbergereitä ja Meyer-Grahameita ja Newhouseja ja Sarnoffeja ja Paleyja ja Goldensoneja. Tänään he ovat Sulzbergereitä ja Meyer-Grahameita ja Newhouseja - ja Eisnereja ja Levinejä ja Redstoneja ja Bronfmaneja ja Zuckermaneja - ja monia muita, joiden nimillä on samankaltainen sointi. He ovat ja olivat lähes kaikki juutalaisia - ällistyttävä vallan keskittymä sellaiselle etniselle vähemmistölle, joka muodostaa vain 2.5 prosenttia amerikkalaisesta populaatiosta.

Kuinka he tulivat saavuttaneeksi sellaisen kuristusotteen mediastamme ja mikä motivoi heitä käyttämään valtaansa niin ilkeämielisesti ja tuhoisasti, on toinen tarina itsessään. Fakta on se, että he saavuttivat mediamme hallinnan ja he ovat käyttäneet tuota hallintaa muuttaakseen Amerikan - tarkoituksella - valkoisesta Amerikasta, missä miehet olivat miehiä ja naiset olivat naisia eikä ollut epäselvyyttä siitä, kumpi oli kumpi; valkoisesta Amerikasta, missä naapurustot olivat siistejä ja turvallisia ja koulut olivat järjestyksessä olevia, kurinalaisia instituutioita, joissa lapsemme ja nuoremme oppivat eurooppalaisista juuristaan, siitä sivilisaatiosta, jonka rakensivat heidän omat esi-isänsä, ja oppivat myös tekniikoita ja taitoja ja työtapoja ja vahvistivat niitä luonteenpiirteitä, jotka tekisivät heistä vahvoja ja tuotteliaita kansalaisia; valkoisesta Amerikasta ilman rappia ja ilman huumeita ja ilman whiggereitä ja ilman rotusekoitusta - he muuttivat meidän Amerikkamme monikulttuuriseksi, rappeutuneeksi sekasotkuksi, jollainen meillä on tänä päivänä.

Mediapomot muuttivat Amerikan ja jatkavat sen muuttamista. He orkestroivat kulttuurista sotaa kaikkea valkoista vastaan, kaikkea perinteistä vastaan, kaikkea sellaista vastaan, joka menneisyydessä antoi meille identiteetin tunteen, rodullisen yhteisön tunteen, kuulumisen ja vastuun tunteen, ylpeyden ja solidaarisuuden tunteen. Herkeämättömän propagandatykityksensä kautta he vieraannuttavat väestömme nuoria jäseniä, leikkaavat heitä irti juuristaan, ehdollistavat nuoria miehiä olemaan epämiehekkäitä ja nuoria naisia olemaan epänaisellisia, aivopesevät kaikkia hylkäämään esi-isiemme arvot ja standardit ja ottamaan vastaan uudet ja vieraat arvot, vieraat tavat, vieraat asenteet ja vieraan käytöksen.

He aivopesevät meitä tuntemaan syyllisyyttä niihin asioihin uskomisesta ja niiden asioiden haluamisesta, jotka ovat oikeita ja luonnollisia meille. He aivopesevät meitä suvaitsemaan kaikkea sellaista, jonka pitäisi olla meille vastenmielistä. He aivopesevät meitä antamaan saastan peittää meidät ilman vastarintaa.

Tämä on se, mikä on muuttanut Amerikan ja tulee jatkamaan Amerikan muuttamista niin kauan kuin me sallimme sen - niin kauan kuin me seisoskelemme kädet taskuissamme ja katsomme sen tapahtuvan emmekä tee sille mitään.

Tiedättekö, sen ei ole pakko olla sillä tavalla.

Minä olen William Pierce, National Alliancen puheenjohtaja. Meidän tehtävämme on varmistaa, että se ei jatka menemistään sillä tavalla ikuisesti. Me olemme sellaisten eurooppalaiset sukujuuret omaavien miesten ja naisten organisaatio, sellaisten valkoisten miesten ja naisten organisaatio, jotka ovat asettaneet itselleen tehtävän vapauttaa väestömme niistä vieraista vaikutteista, jotka tuhoavat meitä - ja sitten tarjota terveitä ja rakentavia vaikutteita niiden tilalle.

Meidän perimmäinen päämäärämme on varmistaa väestömme selviytyminen ja kehittyminen. Mutta, tietysti, meidän täytyy lähestyä tuota perimmäistä päämäärää askel kerrallaan. Tarvitaan valtava määrä valmistavaa työtä. Lähes kaikki pyrkimyksemme tällä hetkellä on suunnattu kohti yksinkertaisesti väestömme jäsenten kanssa tapahtuvan kommunikoinnin keinojen kehittämistä.

Monet valkoiset amerikkalaiset eivät todella ole tietoisia siitä, mitä tapahtuu. He näkevät maailman ympärillään vain yksi päivä kerrallaan. He eivät näe trendejä; he eivät vertaa tilannetta tänä päivänä siihen, mikä se oli menneisyydessä, ja sitten katso eteenpäin siihen, mikä se tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa. He eivät kysy kysymyksiä siitä, mitä on tapahtumassa tai kuka on vastuussa siitä tai mitä motiiveja sen takana on.

Toiset valkoiset amerikkalaiset ovat vaistonneet, että yhteiskuntamme, sivilisaatiomme ja rotumme ovat hyökkäyksen kohteena - mutta he eivät ole kyenneet selvittämään sitä kokonaan. He eivät ole kyenneet laittamaan kaikkia palasia yhteen ja näkemään kokonaiskuvaa.

Meidän täytyy pystyä kommunikoimaan kaikkien näiden ihmisten kanssa. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan niille, jotka ovat vaistonneet, että jotain on vialla, se elintärkeä informaatio, joka heiltä puuttuu, ja sitten selittämään heille, kuinka se kaikki sopii yhteen. Meidän täytyy näyttää heille kokonaiskuva. Ja meidän myös täytyy pystyä pyydystämään niin monen sellaisen, joka ei ole vielä edes alkanut kysymään kysymyksiä, huomio kuin me pystymme. Meidän täytyy herättää heidät, meidän täytyy tehdä heidät levottomiksi, meidän täytyy provosoida heitä niin, että he alkavat kysyä kysymyksiä.

Valitettavasti monet näistä ihmisistä, jotka ovat vielä tietämättömiä siitä, mitä tapahtuu, eivät todella halua tietää totuutta. He eivät ole oikeastaan pahoja ihmisiä tai tyhmiä ihmisiä, mutta he ovat perusteellisesti kontrolloidun massamedian lumouksen alla ja ovat päättäväisiä sen suhteen, että heillä on ainoastaan Poliittisesti korrekti kuva maailmasta. He ovat niitä, joita me kutsumme "sopuleiksi" (laumasieluiksi). Monia heistä ei voi tavoittaa niin kauan kuin massamedia on väestömme vihollisten käsissä, koska he kuuntelevat ainoastaan äänekkäintä ääntä, ääntä, joka vaikuttaa heistä sellaiselta, että sillä on takanaan eniten auktoriteettia. Siihen menee hetki, ennen kuin me pystymme puhumaan näille ihmisille äänellä, joka on äänekkäämpi kuin Hollywoodin ja kontrolloitujen televisioverkkojen ääni. Mutta se on yksi päämääristämme.

Me pyrimme aina puhumaan äänekkäämmällä ja äänekkäämmällä äänellä, arvovaltaisemmalla ja arvovaltaisemmalla äänellä. Me rakennamme multimediakommunikaatiokyvykkyyttä. Me aloitimme lentolehtisillä ja pamfleteilla ja tabloideilla 1970-luvulla. Me myimme tabloidejamme uutistelineissä Washingtonissa ja jaoimme lentolehtisiämme kadunkulmissa. Sitten me aloimme julkaista kirjoja ja levittää kirjoja muilta julkaisijoilta. Me myös aloimme julkaista aikakauslehtiä. 1990-luvun alkupuolella me aloitimme American Dissident Voices -lähetyksemme, ensin lyhytaaltoradioasemilla ja sitten kaupallisilla AM- ja FM-asemilla. Sitten me aloimme käyttää Internetiä ja laitoimme suuren määrän informaatiota saataville World Wide Webin kautta, mukaan lukien viikoittaisten radiolähetystemme tekstit ja audionauhoitteet.

Nyt kun me käytämme kaikkia näitä medioita, meidän tehtävämme on jatkaa kykymme käyttää niitä tehokkaammin ja tehokkaammin ja suuremmassa ja suuremmassa mittakaavassa kehittämistä. Toisin sanoen, me haluamme toimittaa sanomamme yleisölle niin vakuuttavasti kuin me pystymme; me haluamme tehdä niin hyvän vaikutuksen, niin vahvan vaikutuksen, kuin me pystymme. Ja me haluamme tavoittaa enemmän ja enemmän ihmisiä.

Lopulta, me haluamme olla puhumassa jatkuvasti jokaiselle valkoiselle miehelle ja naiselle jokaisella elämänalalla ja jokaisessa ideologisessa kuppikunnassa, haluaa hän sitten kuulla meitä tai ei. Me tiedämme, että jopa ne valkoiset, jotka on opetettu kontrolloidun median toimesta vihaamaan ja pelkäämään meitä, jopa ne, jotka on aivopesty vihaamaan omaa rotuaan ja tuntemaan syyllisyyttä siitä, että he ovat valkoisia, voidaan lopulta voittaa takaisin rodullemme. Vaikkakaan se ei tule tapahtumaan yhdessä yössä.

Tietysti, me myös käytämme väestömme vihollisten kontrolloimaa mediaa niin paljon kuin me pystymme, joskus radio- tai televisio- tai sanomalehtihaastattelujen kautta, mutta useammin heidän toteuttaman aktiviteettiemme raportoinnin kautta. Kaikki tämä raportointi on kuitenkin syvästi vihamielistä ja melko vääristynyttä, ja vaikka se tekee nimestämme tutumman yleisön keskuudessa, se voi tuskin korvata sitä, että me esitämme faktamme ja ideamme ja käytäntömme yleisölle oman mediamme kautta.

Kommunikaatioinfrastruktuurimme rakentaminen on iso työ, ja se vaatii monien ihmisten osallistumista ja tukea. Ja joten meillä on myös organisatorinen tehtävä: meidän täytyy rekrytoida miehiä ja naisia, jotka voivat miehittää infrastruktuurimme ja tehdä siitä toimivan; meidän täytyy rekrytoida toisia, jotka voivat tarjota taloudellista tukea ja muuta tarpeellista apua. Kaikki tämä vaatii jatkuvaa rekrytointipyrkimystä.

Meidän tavoitteemme ei ole ainoastaan informoida ihmisiä vaan myös motivoida heitä osallistumaan pyrkimykseemme tavalla tai toisella - motivoida joitain osallistumaan lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja, motivoida joitain osallistumaan käyttämällä taitojaan tai kykyjään meidän auttamiseen sanomamme muotoilemisessa ja levittämisessä joko tutkijoina tai kirjoittajina tai toimittajina tai teknikkoina; ja motivoida joitain osallistumaan tekemällä muita tehtäviä, jotka ovat meille tarpeellisia vahvan ja tehokkaan organisaation rakentamisen jatkamisessa.

Ja vaikka organisaatiomme pääasiallinen tehtävä nyt on kommunikaatio yleisön kanssa, tulevaisuudessa meidän täytyy kehittää muita tehtäviä. Jokainen yhteiskunnan taho ympärillämme on tullut korruptoituneeksi. Se ei ole ainoastaan kontrolloitu uutis- ja viihdemedia, jonka kanssa meidän täytyy kilpailla tehokkaasti. Julkiset koulut ja yliopistot on korruptoitu ja käännetty väestöämme vastaan. Sama on totta käytännössä jokaisen valtavirtaisen kristillisen kirkon suhteen, ja sitten on tietysti hallitus tuomioistuimiensa kanssa, lainsäätäjiensä kanssa ja käytännössä koko byrokratian ja poliisi- ja armeijahaarojen kanssa. Myös ammatilliset organisaatiot - lakimiesten, lääkäreiden, insinöörien, professorien, opettajien yhdistykset sekä ammattiliitot - on solutettu ja kumottu ja marssivat samassa ideologisessa tahdissa kontrolloidun median kanssa, ainakin rodun olennaisessa asiassa.

Kaikkia näitä instituutiota on vahingoitettu siihen pisteeseen asti, missä ei ole kyse vain uusien sääntöjen laatimisesta ja muutaman henkilökunnan jäsenen korvaamisesta, jotta niistä tehdään jälleen yhteiskuntamme rakentavia ja edistyksellisiä komponentteja - jotkut niistä täytyy rakentaa uudelleen alusta alkaen. Monet ihmiset, jotka ovat osallisina näissä korruptoituneissa instituutioissa, monet näiden korruptoituneiden yhdistysten jäsenet, ovat tietoisia korruptiosta ja haluaisivat taistella sitä vastaan - mutta eivät itsekseen pysty tekemään paljoakaan. Me haluamme rekrytoida näitä ihmisiä, ja jotta me voimme tehdä sen tehokkaasti, meidän täytyy tehdä se sisäpiiriläisinä, ei ulkopuolisina. Me tarvitsemme lakimiehiä, jotka rekrytoivat lakimiehiä, opettajia, jotka rekrytoivat opettajia, sotilaita, jotka rekrytoivat sotilaita, poliiseja, jotka rekrytoivat poliiseja, professoreja, jotka rekrytoivat professoreja.

Tämä todella vaatii haarautunutta organisaatiota, jossa monia laajemman yhteiskunnan kyvykkyyksiä ja toimintoja jäljennetään pienemmässä mittakaavassa organisaation sisällä. Tämä on erittäin tärkeä National Alliancen piirre, ja se on piirre, joka erottaa sen jyrkästi kaikista muista organisaatiosta, jotka väittävät työskentelevänsä väestömme selviytymisen ja kehittymisen puolesta. Me emme yritä rakentaa massaorganisaatiota, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa tyytymättömistä tai osattomista valkoisista ihmisistä, joilla on henkilökohtainen valituksen aihe. Me haluamme ihmisiä, jotka - huolimatta positiivisesta syrjinnästä (affirmative action) ja massiivisesta ei-valkoisesta maahanmuutosta ja erityisistä kiintiöistä ei-valkoisille - ovat silti menestyviä ja tuotteliaita ihmisiä, ihmisiä, jotka ovat pystyneet menestymään kaikista niistä esteistä huolimatta, joita on laitettu heidän tielleen.

Me tarvitsemme miehiä ja naisia, joilla on luonteenlujuutta ja älykkyyttä ja itsekunnioitusta edetä valitsemillaan aloilla olosuhteista riippumatta. Me rakennamme voittajien organisaatiota, emme häviäjien organisaatiota. Me ymmärrämme kaksi olennaista asiaa tehtävämme luonteesta. Ensimmäinen asia on se, että se aika on mennyt ohi, jolloin henkilö pystyi tekemään onnistuneen vallankumouksen keräämällä ulvovan väkijoukon kaupungin porttien ulkopuolelle. Porttien sisäpuolella olevilla ihmisillä on liian suuri etu. Ainoa tapa tehdä vallankumous tällä teknologisella aikakaudella on tehdä se porttien sisäpuolelta. Jos meidän tavoitteemme on saada kontrolli vallan koneistosta, niin silloin meidän täytyy rekrytoida ihmisiä, jotka ovat jo osa koneistoa. Me tarvitsemme teknikkoja ja insinöörejä ja tiedemiehiä; me tarvitsemme ohjelmoijia ja järjestelmän hallinnoijia; me tarvitsemme professoreja ja armeijan upseereja ja poliisiviranomaisia; me tarvitsemme kirjoittajia ja päätoimittajia ja sanomalehtitoimittajia ja lakimiehiä. Me tarvitsemme ainakin joitain niistä ihmisistä, joiden kädet ovat jo vallankahvoissa, ihmisistä, jotka pystyvät avaamaan portit oikealla hetkellä.

Toinen asia, jonka me ymmärrämme - ja tämä on kertausta siitä, mitä minä sanoin vain muutama minuutti sitten - toinen asia on se, että niin kauan kuin väestömme viholliset hallitsevat massamediaa, niin kauan kuin he hallitsevat Hollywoodia ja televisioverkkoja ja Madison Avenueta, väestömme jäsenten enemmistö tulee jatkamaan tanssimista sen sävelen tahtiin, jota juutalaiset soittavat. Kun heille kerrotaan, mihin heidän pitäisi uskoa, he tulevat uskomaan siihen, ja he tulevat äänestämään sen mukaisesti, oli taloustilanne sitten huono tai hyvä. Tämän vuoksi on typeryyttä yrittää pelastaa väestömme nykyisen järjestelmän eli vaalidemokratian kautta. Ei ole mitään järkeä yrittää rakentaa kolmatta puoluetta tai kaapata Republikaanista tai Demokraattista puoluetta.

Ennen kuin TV ja Hollywood ovat meidän omissa käsissämme tai me olemme jollain tavalla tehneet juutalaisille mahdottomaksi jatkaa tämän massamedian käyttämistä omiin tarkoituksiinsa, me emme pysty valaisemaan tai motivoimaan useimpia väestömme jäseniä, me emme pysty voittamaan puolellemme sohvaperunojen sydämiä ja mieliä, sopulien sydämiä ja mieliä, niiden, jotka ovat luonnoltaan autoritaarisia, sydämiä ja mieliä. Me pystymme vakuuttamaan vain sen väestömme jäsenten vähemmistön, johon kuuluvat ovat kykeneviä ajattelemaan itsenäisesti, vähemmistön, johon kuuluvat eivät ole television taian alla. Se on jossain 2 ja 5 prosentin välillä populaatiosta, ei tarpeeksi voittamaan vaaleja tai muodostamaan väkijoukkoa, joka kykenee kukistamaan hallituksen - mutta varmasti tarpeeksi avaamaan kaupungin portit oikealla hetkellä. Tämän vuoksi me panostamme niin paljon tehokkaaseen kommunikointiin niiden kanssa, jotka kykenevät kuuntelemaan meitä, ja tämän vuoksi me tähtäämme älykkäimpiin, kyvykkäimpiin ja vahvimpiin ihmisiin - voittajiin emmekä häviäjiin, jotka ovat perinteisesti vallankumouksellisen liikkeen kohteita.

Tietysti me tarvitsemme voittajia, jotka ovat myös moraalisia ja vastuuntuntoisia, voittajia, joita ei ole korruptoitu ja jotka eivät ole loikanneet niiden puolelle, jotka yrittävät tuhota väestömme, voittajia, joilla on edelleen tunne rodullisesta identiteetistä ja rodullisesta vastuusta.

Yksi asia, joka meidän täytyy aina pitää mielessä tässä yhteydessä, on se, että huolimatta siitä faktasta, että väestömme jäsenten enemmistö on vihollistemme propagandan vaikutuksen alaisena tällä hetkellä, useimmat tähän enemmistöön kuuluvat eivät todella ole pahoja ihmisiä. Suhteellisen harvat valkoiset ihmiset ovat tietoisesti pahoja; suhteellisen harvat tekevät tietoisen päätöksen pettää oma väestönsä henkilökohtaisen hyödyn takia. Useimmat ovat moraalisesti neutraaleja ihmisiä. He ovat sopuleja, ja se, mitä he tarvitsevat, on hyvä johtajuus ja asianmukainen ohjaus. Riippumatta siitä, kuinka vihamielisiltä meitä kohtaan he saattavat vaikuttaa nyt, kun heidät on täytetty rodullisella syyllisyydellä ja rodullisella itseinholla ja vihalla meitä vastaan kontrolloidun median toimesta, he tulevat nopeasti unohtamaan tämän syyllisyyden ja vihan ja he tulevat kehittämään terveet asenteet ja mielipiteet sen jälkeen, kun media on otettu pois vihanlietsojilta.

Tämän vuoksi me emme ikinä laske vihollisiamme, ainoastaan ystäviämme. Ja jälkimmäisten määrä kasvaa koko ajan, enemmän ja enemmän päivä päivältä.

Kuten sanoin, tehtävät, jotka me kaikki National Alliancessa olemme asettaneet itsellemme, ovat, ensinnäkin, kommunikaatioinfrastruktuurin rakentaminen, joka antaa meille kyvyn saavuttaa väestömme muutamat havaintokykyiset ja vastuulliset nyt - ja lopulta saavuttaa kaikki väestömme jäsenet, kun me tulemme kykeneviksi kilpailemaan tehokkaasti juutalaisen kontrollin alaisena olevan television ja muun massamedian kanssa; ja toiseksi, parhaiden rekrytoiminen niiden ihmisten keskuudesta, jotka me saavutamme sanomallamme, heidän tuominen National Allianceen ja heidän järjestäminen tehokkaaksi voimaksi muutosta varten.

Ja mitä me sitten haluamme muuttaa? Kuinka me haluamme muuttaa yhteiskuntaa ympärillämme, hallitusta, lakeja, väestömme jäsenten elämiä? Mikä on meidän visiomme muutetusta Amerikasta, muutetusta maailmasta?

Me olemme tietysti vielä kaukana siitä, että pystyisimme toteuttamaan mitään niistä muutoksista, joita me haluamme. Me emme tiedä edes sitä, tulemmeko me pystymään muuttamaan asioita rauhanomaisesti voittamalla puolellemme sydämet ja mielet riittävältä määrältä ihmisiä, jotka ovat asemissa, joista he pystyvät auttamaan meitä Amerikan lakien ja instituutioiden muuttamisessa terveillä ja rakentavilla tavoilla, vai tulevatko ne rappeuttavat voimat, jotka nyt tuhoavat Amerikkaa, syöksemään meidät kaikki ensin kaaokseen, ja meidän täytyy yrittää rakentaa täysin uusi yhteiskunta vanhan raunioille.

Me emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan muutaman seuraavan vuoden aikana. Me emme tiedä, millaisissa olosuhteissa meidän täytyy selviytyä, mutta meillä voi silti olla visio niistä muutoksista, joita me haluamme tehdä, visio siitä maailmasta, jollaisen me haluamme väestömme jäsenten perivän.

Me tiedämme, että on yksi asia, joka meillä täytyy olla, ja se on valkoinen yhteiskunta, yhteiskunta, jossa ei ole muita rotuja läsnä. Meillä täytyy olla rodullisesti puhdas alue maapallosta väestömme kehitykselle. Meillä täytyy olla valkoiset koulut, valkoiset asuinalueet ja virkistysalueet, valkoiset työpaikat, valkoiset maatilat ja valkoinen maaseutu. Meillä ei saa olla ei-valkoisia elintilassamme, ja meillä täytyy olla avointa tilaa ympärillämme laajentumista varten.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että me poistamme kaiken riippuvuutemme ei-valkoisesta työvoimasta ja opettelemme olemaan riippuvaisia yksinomaan itsestämme: me poimimme oman puuvillamme, me pesemme omat tiskimme, keräämme omat roskamme, ajamme omia taksejamme, miehitämme ravintolamme oman väestömme jäsenillä. Me saatamme joutua maksamaan valkoisille enemmän joidenkin sellaisten asioiden tekemisestä, joita mustat tai mestitsit tekevät nyt, ja me saatamme päätyä maksamaan enemmän joistain tuotteista tai palveluista tai jopa pärjäämään ilman joitain tuotteita tai palveluita, mutta tämä on jotain sellaista, jossa me emme voi tehdä kompromissia.

Etelä-Afrikan valkoiset tulivat niin riippuvaisiksi halvasta mustasta työvoimasta, mustista puutarhureista ja kuljettajista ja kokeista ja siivoojanaisista ja kaivostyöläisistä, että he eivät pystyneet kohtaamaan valkoiseen talouteen vaihtamiseen liittyviä taloudellisia järjestelyitä. He yrittivät tehdä kompromissin, pitää mustat tyytyväisinä, jotta he voisivat jatkaa mustan työvoiman käyttämistä sen sijaan, että he olisivat irrottautuneet kokonaan riippuvuudesta mustaan työvoimaan ja tulleet itsenäisiksi - ja loppujen lopuksi he menettivät koko maansa. Ne valkoiset eteläafrikkalaiset, jotka eivät muuttaneet maasta, kestävät nyt elävää helvettiä mustan hallinnon alla.

135 vuotta sitten käydyn sisällissotamme jälkeen, kun mustien orjien pitämisestä tuli laitonta, meidän olisi pitänyt laivata entiset orjamme takaisin Afrikkaan, mistä he tulivat. Siitä oli liikaa vaivaa meille, joten me vain päästimme heidät vapaaksi yhteiskuntaamme. Katsokaa sitä vaivaa, jota he ovat aiheuttaneet meille siitä lähtien!

Todellakin, ei-valkoisten, orjien tai vapaiden, tuonti Amerikan siirtokuntiin ja sitten Amerikan tasavaltaan olisi pitänyt kieltää Kolumbuksen ajoista lähtien; rodullisten näkökohtien olisi pitänyt päästä voitolle taloudellisista näkökohdista, mutta me olimme liian lyhytnäköisiä.

Me emme halua segregaatiota (rotuerottelua) uudestaan - me haluamme totaalisen maantieteellisen separaation (erottamisen, erilläänolon).

Yli 3000 vuotta sitten jotkut väestömme jäsenet valloittivat Intian niemimaan. Me hallitsimme valkoisena eliittinä, ja vuosisatojen ajan tiukat kastilait estivät meitä sekoittumasta ei-valkoisten alkuasukkaiden kanssa. Mutta vuosituhansien kuluessa nuo kastilait luhistuivat ja väestömme absorboitiin vähitellen tummiin massoihin.

Paljon lähempänä nykyhetkeä väestömme valloitti ja asutti läntisen pallonpuoliskon. Pohjois-Amerikassa me hävitimme ei-valkoiset alkuasukkaat. Keski-Amerikassa väestömme sekoittui intiaanien kanssa tuottaen mestitsit, jotka nyt virtaavat eteläisen rajamme yli.

Meillä täytyy olla totaalinen maantieteellinen separaatio väestöllemme riippumatta siitä, mitä meidän täytyy tehdä saavuttaaksemme sen. Minä tiedän, että tämä on kiistakapula (sticking point) monille valkoisille ihmisille. He katsovat rodullisesti sekoittunutta sekasotkua, joka meillä on kaikkialla ympärillämme Amerikassa tänä päivänä, satoinetuhansine rotujenvälisine pareineen ja sekarotuisine lapsineen, he katsovat kahden sukupolven ajan tapahtuneen laajamittaisen rotusekoituksen tuloksia Amerikassa, joka on tuottanut miljoonia sekarotuisia ihmisiä - ja he heittävät kätensä ylös. He eivät pysty käsittelemään sitä. Se vaikuttaa liian vaikealta, liian sotkuiselta, liian julmalta yrittää tehdä sille jotain. Ja tietysti, ne ihmiset, jotka ovat tyrkyttäneet rotusekoitusohjelmia, ovat tehneet sen sellaiseksi tarkoituksella; he ovat kiirehtineet sekoittamaan asiat niin pahasti, että he ajattelevat, että me emme pysty purkamaan sekoitusta.

Mutta minä kerron teille: me pystymme ja meidän täytyy, riippumatta vaikeuksista ja epämiellyttävyydestä. Toinen vaihtoehto on rodullinen kuolema, sukupuutto. Me haluamme maailmamme olevan, ei pelkästään geneettisesti valkoinen, vaan myös kulttuurillisesti valkoinen, moraalisesti valkoinen, hengellisesti valkoinen. Vuosisadan ajan me olemme antaneet kulttuurimme, arvojemme, standardiemme ja moraalimme tulla korruptoiduksi niiden muukalaisten toimesta, jotka tunkeutuivat massamediaamme ja ottivat sen haltuunsa.

Meidän tehtävämme ei ole pelkästään massamediamme hallinnan takaisinsaaminen ja sen juutalaisen saastan tulvan, joka virtaa koteihimme television kautta, pysäyttäminen, se on myös perusteellisen puhdistustyön tekeminen. Se on niiden arvojen, jotka väestömme toi tänne Euroopasta 300 vuotta sitten, takaisinantaminen väestöllemme. Se on väestömme uudelleenyhdistäminen juuriinsa, väestömme jäsenten rodullisen identiteetin ja rodullisen ylpeyden ja henkilökohtaisen kunnian tunteen takaisinantaminen heille. Meidän tehtävämme on valkoisten käytös- ja suorituskykystandardien palauttaminen, sellaisen yhteiskunnan uudelleenperustaminen, jossa väestömme jäsenet arvostavat itseään ja muita, jossa me opimme itsekuria ja henkilökohtaista vastuuta ja työn merkitystä varhaisimmasta iästä lähtien.

Meidän tehtävämme on jatkuvuuden uudelleenvakiinnuttaminen niiden kulttuuristen perinteiden kanssa, joita väestömme jäsenet ovat kehittäneet tuhansien vuosien ajan. Se on sen vieraantumisen ja hengellisen ja moraalisen hämmennyksen, jonka on aiheuttanut viimeisen 50 vuoden median promotoima ja hallituksen pakottama monikulttuurisuus, purkaminen, ja rodullisen yhteisön ja rodullisen vastuun tunteen juurruttaminen uudelleen väestömme jäseniin, jotta jokainen mies ja jokainen nainen ymmärtää, että hänen korkein velvollisuutensa on työskennellä yhdessä muiden rodullisen yhteisön jäsenten kanssa rodun hyvinvoinnin ja kehityksen hyväksi.

Me haluamme maailman, missä valkoiset lapset syntyvät valkoisiin perheisiin, perheisiin, joissa on sekä äiti että isä, missä heitä hoivataan kotona heidän äitiensä toimesta sen sijaan, että heidät luovutettaisiin päiväkoteihin, ja missä heitä suojellaan ja tuetaan heidän isiensä toimesta; missä valkoiset lapset varttuvat valkoisissa naapurustoissa valkoisten leikkitovereiden kanssa, missä he menevät valkoisiin kouluihin ja missä heistä koulutetaan vahvoja, moraalisia ja tuotteliaita kansalaisia.

Me haluamme yhteiskunnan, missä lasten ja nuorten kasvatuksella ja koulutuksella on suurin mahdollinen painoarvo; kouluilla lastentarhasta yliopistoihin täytyy olla päämääränään jokaisen oppilaan kehittäminen hänen maksimaaliseen potentiaaliinsa. Koulujen täytyy pyrkiä kolmeen asiaan: ensinnäkin, täyttämään oppilas rodullisen ja kulttuurisen identiteetin tunteella, antamaan hänelle historian taju ja väestömme perinteiden ja kulttuurin arvostus ja tunne vastuusta säilyttää se sivilisaatio ja parantaa sitä sivilisaatiota, jonka hän on perinyt.

Toiseksi, koulujen täytyy pyrkiä opettamaan sitä käytännöllistä tietoa ja niitä käytännöllisiä taitoja, joita jokainen nuori henkilö tulee tarvitsemaan ottaakseen tuottavan ja omillaan toimeentulevan paikan yhteiskunnassa. Joillekin oppilaille tämä tulee olemaan puusepäntyö tai verstastyö, toisille se tulee olemaan matematiikka tai kemia. Koulujen täytyy tunnustaa, että oppilaat eroavat valtavasti mielenkiinnon kohteiden ja kykyjen suhteen, ja kouluttajien täytyy ottaa nämä yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja kyvyt huomioon ja tarjota erillisiä opinto-ohjelmia sovittaakseen erilaiset oppilaat sen sijaan, että he yrittäisivät pakottaa kaikki samaan muottiin. Samalla tavalla koulujen täytyy tunnustaa, että miehet ja naiset ovat olennaisesti erilaisia ja että heidän luonnolliset roolinsa yhteiskunnassa ovat toisiaan täydentävät sen sijaan, että ne olisivat identtiset. Näin ollen poikien ja tyttöjen täytyy erikoistua eri suuntiin koulutuksensa aikana.

Koulujen kolmannen päämäärän täytyy olla luonteen kehittäminen, tahdonvoiman ja itsekurin ja omanarvontunteen rakentaminen. Koulujen täytyy haastaa ja testata ja laittaa ehtojen alaisuuteen; niiden täytyy opettaa lasta kestämään epämukavuutta ja vaikeutta ilman valittamista tai itsesääliä, tekemään suunnitelmia ja toteuttamaan niitä huolimatta tarpeesta ylittää esteitä, voittamaan pelkoja; hyväksymään henkilökohtaista vastuuta ja olemaan keksimättä tekosyitä epäonnistumiselle; olemaan rehellinen; ja ylipäätään kehittämään ja vahvistamaan niitä luonteenpiirteitä, joita väestömme on perinteisesti arvostanut.

Koulujen täytyy harjoittaa sekä nuortemme kehoja että mieliä. Koulujen täytyy rakentaa pojista vahvoja, kyvykkäitä ja itsevarmoja nuoria miehiä, jotka ansaitsevat tulla isiksi seuraavalle sukupolvelle; ja niiden täytyy rakentaa tytöistä vahvoja, kyvykkäitä ja itsevarmoja nuoria naisia, jotka ansaitsevat tulla äideiksi seuraavalle sukupolvelle.

Me haluamme taloudellisen järjestelmän, joka on suunniteltu ja järjestetty palvelemaan rotua joidenkin yksilöiden tai jonkun yhteiskuntaluokan sijaan. Tämä tarkoittaa järjestelmää, joka ei salli kaiken tai melkein kaiken yhteiskunnan vaurauden kertymistä harvojen käsiin eikä myöskään lannista yksilöllistä aloitekykyä ja säästäväisyyttä. Luovuuden ja kovan työn ja tehokkuuden pitäisi pystyä ansaitsemaan oma palkintonsa ilman estettä, ja laiskuutta ja kyvyttömyyttä ja epäonnistumista ei pitäisi palkita ollenkaan. Meillä ei pitäisi olla sosiaaliavustuksilla elävien ihmisten luokkaa eikä myöskään superrikkaiden plutokraattien luokkaa, jonka jäsenet pystyvät käyttämään vaurauttaan korruptoidakseen tai kontrolloidakseen yhteiskuntaa oman itsekkään etunsa hyväksi. Ihmisiä, jotka eivät halua elättää itseään tai jotka eivät kykene elättämään itseään, ei pitäisi elättää yhteiskunnan kustannuksella, eikä heidän pitäisi antaa lisääntyä.

Toisessa ääripäässä, vaurauden kertymiseen spekulaation ja muiden ei-tuottavien aktiviteettien kautta pitäisi laittaa pidäkkeitä, jotta vauraus on ansaittu ja ansaitsija on tuottanut jotain hyötyä yhteiskunnalle ansaitessaan sen.

Yleisesti, kaikkea taloudellista aktiviteettia - yksilöiden tai yritysten tai yksityisten instituutioiden tai hallituksen toimesta - täytyy hallita sillä näkökohdalla, että onko se hyödyllistä vai onko se haitallista yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Me haluamme vapaan talouden, missä ihmiset voivat onnistua tai epäonnistua ilman väliintuloa, mutta samaan aikaan yleisölle täytyy olla suojia.

Esimerkiksi, yritys ei saa valmistaa savukkeita tai tuoda maahan ja myydä heroiinia, koska vahinko, jota sen tuote tekee kansanterveydelle, ylittäisi taloudellisen hyödyn ja työn tarjoamisen ja tulon yrityksen työntekijöille tai omistajille. Tänään savukeyritysten annetaan tehdä ja myydä tuotteitaan siitä valtavasta vahingosta, jota ne tekevät yleisölle, huolimatta yksinkertaisesti sen vuoksi, että ne ovat keränneet tarpeeksi rahaa korruptoidakseen systeemin ja manipuloidakseen hallituksellisia prosesseja.

Tässä on toinen esimerkki: Jopa täysin valkoisessa maassa valmistaja saattaisi päättää, että hän voi kasvattaa voittojaan siirtämällä tehtaansa ei-valkoiselle alueelle, missä palkat ovat paljon alhaisempia. Tällä voisi olla sellainen vaikutus, että se ajaisi hänen kilpailijansa, jotka käyttävät valkoisia työntekijöitä, lopettamaan toimintansa, ja koko kyseinen teollisuudenala olisi sen jälkeen riippuvainen ei-valkoisista. Silloin kun tuontitavarat vahingoittavat kansakunnan autonomiaa, niitä ei pidä sallia. Tämä on tietysti vastakkainen nykyisen hallityksen talouspolitiikalle - nykyisen hallituksen, joka on keskittynyt globalisoimaan Amerikan talouden ja on itse asiassa vihamielinen ajatukselle kansallisesta autonomiasta.

Mitä hallitukseen tulee, meillä täytyy olla hallitus, jolle ainoa näkökohta - aivan kuten taloudelle - on se, että mikä on hyvää väestöllemme, rodullemme, pitkällä tähtäimellä. Meillä ei pidä enää koskaan olla sellaista hallitusta, joka perustuu puoluepolitiikkaan, sellaisine poliitikkoineen, jotka saavuttavat vallan säätää lakeja ja laatia julkisia käytäntöjä vetoamalla äänien vuoksi yhteiskunnan alimpien elementtien tietämättömyyteen tai ahneuteen tai pelkoon, sellaisine poliitikkoineen, jotka kertovat mitä tahansa sellaisia valheita, jotka tulevat hankkimaan heille paikan julkisessa kaukalossa, sellaisine poliitikkoineen, joilla ei ole lojaalisuutta tai vastuuntuntoa rodulle vaan ainoastaan itselleen ja puolueelleen, säätämässä lakejamme. Sen ei pidä koskaan tapahtua uudestaan.

Meidän täytyy ymmärtää, että massamedian aikakaudella, jossa televisiolla on niin vahva vaikutus populaation enemmistön mielipiteisiin, kylädemokratian vanhasta käsitteestä - kylädemokratian, joka perustuu yhteisymmärrykseen, jonka määrittää vapaa keskustelu ja väittely vastuullisten kansalaisten keskuudessa foorumilla, joka on avoin kaikille - on tullut merkityksetön. Se on saattanut toimia kylissä kaksisataa vuotta sitten, mutta se ei toimi eikä se voi toimia sillä tavalla kansallisella tasolla tänä päivänä.

Me emme halua kasvottomien mediaherrojen luomaa hallitusta, emme edes ei-juutalaisten mediaherrojen luomaa hallitusta - mediaherrojen, jotka ovat vastuussa vain itselleen tai ryhmälleen, mediaherrojen, jotka muokkaavat julkista mielipidettä promotoidakseen omia etujaan rotumme etujen sijaan. Ihmisten, jotka säätävät lakimme ja laativat käytännöt yhteiskunnallemme, täytyy pystyä nousemaan ylös ihmisten edessä ja olemaan pidettynä vastuussa teoistaan; mutta enemmän kuin tämä - heidän täytyy olla ihmisiä, jotka saavuttavat asemansa kyvykkyyden, luonteen ja sitoutumisen perusteella sen sijaan, että he saavuttaisivat asemansa jonkin takahuoneneuvottelun kautta tai suurimman äänestäjämäärän hurmaamisen Bill Clintonin tapaan kautta.

Sen sijaan, että se olisi sellaisen halveksunnan kohde, jonka kohde se on tänä päivänä, hallituksen pitäisi olla arvostettu instituutio, lähes pyhä instituutio, jota hallinnoivat yhteiskuntamme parhaimmat ja kyvykkäimmät ihmiset huonoimpien sijaan.

Jälleen, perustavanlaatuisimman periaatteen väestöllemme tarkoitetun hallituksen perustana täytyy olla se, että hallituksen tarkoitus on palvella rodun tarpeita, puolustaa rotua sen vihollisilta ja tehdä rodusta jälleen terve ja vahva - ja siinä kaikki.

Hallituksen tarkoitus ei ole suojella yksilöitä heidän omalta typeryydeltään tai heikkoudeltaan tai tukea niitä, jotka eivät halua elättää itseään tai pysty elättämään itseään. Hallitus, jonka me haluamme, tulee tarjoamaan kokonaisvaltaista suojelua rodulle ja kokonaisvaltaista ohjausta rodulle muotoilemalla ja hallinnoimalla käytäntöjä, jotka pitävät rodun liikkumassa eteenpäin ja ylöspäin, ja se tulee tekemään nämä asiat pienimmällä mahdollisella kajoamisella yksilönvapauteen.

No, kuten sanoin, nämä asiat ovat kaikki tulevaisuudessa. Meillä ei ole tällä hetkellä keinoja rakentaa uutta yhteiskuntaa tai edes pysäyttää meneillään olevaa nykyisen yhteiskuntamme tuhoamista. Me emme pysty alkaa rakentaa uutta rotuun perustuvaa koulutusjärjestelmää tai uutta rotuun perustuvaa taloutta tai uutta rotuun perustuvaa hallitusta nyt.

Mutta me pystymme ajattelemaan näitä tehtäviä nyt, tekemään suunnitelmia näitä tehtäviä varten nyt ja saamaan muita ajattelemaan näitä asioita myös. Tämä on se, mistä National Alliancessa on kysymys - muiden saamisesta ajattelemaan väestömme tulevaisuutta, alkamaan ottaa vastuuta siitä ja työskentelemään kanssamme sen saavuttamiseksi.

Se, mitä me itse asiassa teemme tällä hetkellä, on kommunikoiminen, kouluttaminen ja inspiroiminen. Me pyydystämme ihmisten huomion, annamme heille tietoa, jota heillä ei muuten olisi, ja inspiroimme heitä tekemään sille jotain, joko levittämään muille sitä, mitä he ovat saaneet meiltä, tai liittymään meihin ja auttamaan meitä tekemään työtämme tehokkaammin.

Ja todella, tämä on se, mitä sinun pitäisi tehdä: tule National Alliancen jäseneksi, tue meitä, työskentele kanssamme, auta meitä jatkamaan kasvamista vahvemmiksi ja tehokkaammiksi, jotta lopulta tulee se päivä, jolloin me pystymme alkaa toteuttaa suunnitelmiamme uudesta yhteiskunnasta, uudesta maailmasta väestöllemme. Kaikki riippuu siitä - kaikki. Älä tuota pettymystä väestöllesi. Älä tuota pettymystä itsellesi. Tee elämästäsi merkityksellinen.

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?v=MRay4Ee_ORc
http://www.kevinalfredstrom.com/2016/01/changing-america-part-1
http://www.kevinalfredstrom.com/2016/01/changing-america-part-2
http://www.kevinalfredstrom.com/2016/01/changing-america-part-3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.